215. haaste ja ensimmäinen haaste kesälomahaasteen jälkeen on "Uusi"

Uusihopeaa tai uushopeaa

201. haaste 31.03.2011  haastesana on  jatkuu.

Kieltämättä oli hiukan tyrmäävä näky nämä rappuset, jotka

jatkuvat ja jatkuvat Kiilopään huipulle.  Yli 800 askelmaa.

Siitä on monen  monta vuotta kun viimeksi käytiin Saariselällä

vaeltamassa ja nyt on näky muuttunut tällaiseksi!

"Koska Torstaiblogeissa on tänään vuorossa 200. haaste, teemme jotain hiukan spesiaalimpaa tällä kertaa! Aiheena on siis tällä kertaa kuva ja sen kuvausprosessi. "

-------------------------

Yöllä oli satanut tolkuttomat määrät uutta lunta. Kesken pihan kolauksen kävin hakemassa kameran ja aloin ikuistaa ajotietä, tai sitä mikä nyt yleensä meillä on katuna ollut ja nyt lumen alla piilossa.

Puolilta päivin tuli auraustraktori. Jouduin tässä blogivaiheessa rajaamaan kuvaa niin,

ettei mahdollisesti tunnistettavia taloja olisi näkyvillä

Kuvaaminen osoittautui hiukan rohkeaksi tempuksi. Traktorikuski pysähtyi, avasi

oven ja alkoi tivata, mihin minä kuvaa käytän.  Rauhottui siitä kuitenkin.

Samoin jouduin rajaamaan kuskin pään tästä kuvasta.  Ja pikkuisen vähensin

kirkkautta kun kuvien valkoinen lumi näytti "palaneen" puhki.

Abien penkkareiden innoittamana valokuvatorstain aihe on RIEHA

Täällä taas sinisen pakkaspäivän vuoksi kesän väririehaa

Tämän viikon haasteessa kolkutellaan oudoilla ovilla.

Haasteen aihe on lainattu Laila Hietamiehen (nyk. Laila Hirvisaari) romaanin nimestä

Vierailla poluilla, oudoilla ovilla (Otava 1983)

Vieras polku vie vuoristokylään.

Oudoille oville pääsi kiipeämään katoksen alta. Yövyimme kerran tässä majassa. Ruoka tehtiin nuotiolla majan latialla paksun hiekkapedin päällä.

Chiliä, papuja, riisiä ja vihreitä yrttejä.  Yksinkertaista.

Ovesta pääsi avoimelle "parvekkeelle"

Eri maa,erilainen matkustustapa! Tällainen näky oli ihan tavallinen reissullamme. Näitä tuli vastaan paljon .Entä kun auto tekee äkkijarrutuksen? Miten siinä käy? Huh!

Tänään aiheena on yksinkertaisesti ajankohtainen JÄÄ

Eräänä marraskuisena aamuna järvi oli yöllä jäätynyt ja sielläpä oli pienten joutsenten tanssi menossa ♥

Muiden kuvia haasteeseen voit katsoa täällä

Ulos kotiovesta, muutama askel joenrantaan ja ...

... nautitaan hiljaa

Vaeltelua huurteisen korallimeren pohjalla

Tässäpä se on  -  ihan oikea pesunkestävä raja

Tämän viikon haaste on: Viesti

Viesti mökin ilmoitustaululla. Tuo vasemmalla oleva oli se tärkeämpi juttu

Valokuvatorstain aihe on täällä: ryhmä harmaita vanhoja pulloja.

Vastaus haasteeseen: yksi pullo ja väriä!

Uusi haaste on TULI

Muiden tuli-aiheita voit katsoa täältä

Tuli se on revontulikin!  Nämä loimusivat vuosia sitten Keski-Suomessa elokuun yönä. Tämän revontulivuoden jälkeen onkin ollut sillä rintamalla hyvin hiljaista, revontulia ei juurikaan ole näkynyt moneen vuoteen.

Valokuvatorstain aiheena  yksinkertaisesti HAISULI.

Tässä on arsenaali puteleita, joista voisi sanoa, että käytettävä harkiten. Näitä on kertynyt tuliaisina ja lahjoina ja perintönä  ja kaikki säästetty. Iso osa noista täysin käyttämättömiä ja vanhimmat 1990-luvun alusta.  Nyt ne ovat hyllyssä koristeena, nättejä kun ovat. Juuri alkuviikolla jouduin yhdessä kokouksessa istumaan niin, että toisella puolella haisi parfyymi ja toisella puolella tupakka! Yhhyh!

Valokuvatorstain aiheena on tällä kertaa rykelmä.

Rykelmä suksia,sauvoja,rinkkoja, monoja, käsiä, jalkoja hurmaavassa  sekamelskassa. Kauan, kauan  sitten otettiin perikunta mukaan talvivaellukselle Saariselälle.  Perikunta oli iältään 13 ja 16 vee.  Tunturin rinne sujui alas ihan moitteetttomasti, vaan sitten alhaalla metsäntajalla loppui hangen kanto ja tulos on tässä.

Aiheena on tällä kertaa LUMI

Tämä kuvan lumen nimi on tykky.  Sitä kertyy puiden oksille korkealla oleville vaaroille, kun ilman kosteus tiivistyy pakkasella.  Näky on hieno!

Valokuvatorstai on palannut tauolta!
"Ennen joulua kerroimme erikoishaasteestamme: Kerro tarina, valokuvin.Tarinan saa kertoa yhdellä kuvalla tai useamman kuvan sarjalla, kuvakollaasilla, ihan miten vain haluat."

- - - - - -

Kaarikauloja komeita, kilpasilla keskenänsä, temppuiluissa taidokkaissa:

Väinöpä vedessä katosi, edessä Ainonsa armaan.
Upposi urho pinnan alle, puolisoaan pelotellen

Vaan mitenpä Aino vastasi, koreografian kaunotar, balleriinojen primadonna

Kääntyi sinne.Taittui tänne. Veen välkkeeseen sulautui: Väinöllensä viestitti, voittajaainesta esitti

Mitäpä Väinö tuosta! Taas sovussa soutelevat, lähtevät lainehille laajemmille, reviirille ruokailemaan!

The end ♥

Viikon haasteen aihe on pysähtynyt

Se loikki pitkin pihaa. Näykkäsi herkkupalan sieltä täältä. Löysi pehmeän perennapenkin, kaivoi siihen kunnon poteron ja pysähtyi nukkumaan.  Seitsemän tuntia se istui siinä, nukkui, mutta silmät eivät menneet kertaakaan kokonaan umpeen. Viimein minunkin oli pakko päästä ulos ja rusakko lähti käpälämäkeen.

Tämän viikon haaste on sininen ja valkoinen.

Kun lunta ei ulkona näy, täytyy sinistä ja valkoista etsiä tietokoneen uumeniin kätkeytyneistä valokuvista

Valokuvatorstain haasteena tällä viikolla on Jotta en unohtaisi.

Isoäiti Lempi Peregrina (1886-1973) oli ompelija, joka elätti itsensä käsitöillään. Hän suunniteli alla olevan oman lakanapitsimallin. Siitä tuli tavattoman suosittu, hän virkkasi pitsimnallia kymmeniä ja taas kymmeniä metrejä. Ikuistin pitsimallin keramiikkaan jälkipolville  muistoksi.

Valokuvatorstain haaste tällä kertaa:

"Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta." (Kiinalainen sananlasku)

Taikka sovellettuna: "Kun pyssymies on poissa, sorsapaistit hyppii pihalla"

5.11.2009 torstaihaasteen aiheena on KUU

Tässänyt sitten ihan perinteinen kuutamokuva

Viikon aihe: vuorenpeikkojen luolassa

Onneksi ei tiedetty, minkälainen pudotus suoraan vuorenpeikkojen saaliiksi oli tuossa luolassa. Epämääräinen roikkalamppu oli vedetty seinämään, oppaan taskulamppu antoi pikkuisen lisäväaloa.  Vasta kun valokuvat oli kehitetty ja näin missä oltiin oltu, alkoi hirvittää!.

Valokuvatorstain aihe: tie ulos

Tässä olisi lapiolle pikkuisen töitä!

15.10.2009 aiheen RAKKAUS

"Kultaseni, jos et ylety pohjaan asti, anna minä noukin sen madon sinulle!"

Aihe virta

Valokuvatorstain aihe on tällä kertaa aika dramaattinen KOSTO

- - - - - - .

Nih, isosisko on tainnut sanoa paukauttaa jotain, mistä pikkuveljet eivät ole ihan täysin samaa mieltä ...

Ja aiheena tällä viikolla TASAN.

Meillä tasajako toteutuu parhaiten niin, että se joka jakaa ottaa viimeisenä. Jaot ovat nykyisin millintarkkoja :)

Tällä viikolla haasteena on sitaatti:  --- ”Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja.” ---   Romaanin päähenkilö Frank Bascombe ohjeistaa poikaansa Richard Fordin teoksessa Itsenäisyyspäivä (suom. Sirkka Alanko), Tammi 1996.

Sininen ruusu: tosi vai epätosi? Pidämmekö valokuvia tosina? Entä voisiko sininen ruusu olla tosi? Onko sillä nyt sitten mitään merkitystä?

Tämän viikon aiheena on "rajattu"

Regina Raakkeli Cecilia von Undsoweiterin elämän on rajattua:
ei vapautta, ei ruokaa, ei paijauksia!

Tämän viikon haastesanana on inhimillinen. Aihetta on kuitenkin rajattu sillä tavalla, että haasteeseen ei saa vastata ihmisen tai eläimen kuvalla.

Errare humanum est eli erehtyminen on inhimillistä Näin siinä kävi:

... me mitään maantiekarttaa tarvita!!! Tällaiselle tielle jouduttiin jossakin päin Kainuuta viime talvena kun eksyttiin valtatieltä.. Tie jatkui ja jatkui, erämaata ympärillä.

Loppujen lopuksi ei haitannut yhtään Maisemat olivat huikaisevan upeita.

Valokuvatorstain kausi alkaa jälleen. Syksyn alkajaisiksi haasteena  on sateenkaari.

Tässä ihan perinteinen näkemys.  Ja aarre  löytyykin  ihan läheltä, romukasan alta

Tässä sateenkaaressa kiinnitti huomiota värien jyrkkä ero kaaren molemmin puolin

Tällä kertaa aiheena on määrämuoto. Mitä se nyt sitten tarkoittaakaan .

Tässä kuvassa on  -  öh, tuota -  tissikuusi

Viikon aiheena on  ENNEN  -  JÄLKEEN

Tallessa ovat vielä vanhat vinyylilevyt. Niiden kansivkuvat ovat kauniita ja komeita.Toista se on nykyään noiden CD-levyjen kanssa!

Aiheena on tällä kertaa Autio

Tämä maisema lienee niitä kaikkein karuimpia ja autioimpia koko Suomessa. Vain kiviä, kiviä, rakkaa, jäkäliä ja lohkareita. Ei edes puita, jotka huojuisivat tuulessa ja antaisivat edes hiukan elämää tähän maiemaan.

Tämän viikon haastesana on saapuminen

Ja tätä saapumista on odotettu! Ihanaa, jihuu, vihdoinkin! KEVÄT!!!!

Hiljaisen viikon haasteena on VIOLETTI

"Violetti kytketään viisauteen, mutta myös mystiseen ja maagiseen." (coloria.net)

Kärhöjen valikoimissa on paljon erilaisia violettiin vivantavia lajikkeita. On sinisempiä ja on punaisempia. Tässä ensin President sitten Vostok ja Warsawskaja Nike.

Valokuvatorstain haaste on kysymyksen muodossa: Mikä tämä on? 

Oikein kovasti toivon, että joku keksii tälle esineelle oikean käytön. Sitä ovat kymmenet jo arvuutelleet eikä oikeaan osuvaa ehdotusta ole vielä löytynyt. Kirpputoriostos vuosien takaa, myyjäkään ei tiennyt mikä tämä on. Esine on ruostunutta rautataosta ja mittaa sillä on 15 cm!

Ehdotuksia kehiin!

Haastesanana tällä viikolla on, ah niin arkinen mutta kovin tärkeä: KEITTIÖ.

" Keittiö on kodin sydän. Siellä keitetään, paistetaan ja leivotaan, säilötään, syödään. Ja siinä ohessa ajatellaan omia ajatuksia, vaihdetaan päivän kuulumiset perheenjäsenten kanssa, opetetaan kokkaamista lapsille tai viimeistellään yllätysateria rakkaalle. Keittiössä heräillään, keittiössä suunnitellaan tulevaa päivää - ja taas illalla sammutetaan valot tai kynttilä, kun viimeinenkin janohuikka on sammutettu"

Tässä kuvassa on hill tribe -heimon keittiö Thaimaan vuoristossa. Ei sähköä, kaasua, televisiota eikä kännykkäkenttää.  Puulattailla kasa hiekkaa, jossa pidettiin nuotiota ja keitettiin ruoka. Koko perhe asusti samaa yhtä huonetilaa kotieläimineen (koiria ja kanoja)

"Päivän menu" papuja, bambunversoja, jotain kalaa, vuoristoriisiä, chiliä. Pöytiä ei käytetä , vaan kaikki istuvat lattialla.

Tällä kertaa aiheena Murphyn laki kuten esim: "kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen kaikkein pahimmalla hetkellä " sekä: "luonto on aina salaisen virheen puolella".

Kun eräänä vuonna  oli karmea myyrätuhovuosi ajateltiin tietenkin, ettei nyt sentään kahtena peräkkäisenä talvena mitenkään voi sama toistua. Ja se ajatus osoittautui karmeaksi virheeksi!

PIPOSTA VEDETTY on tämän viikon aihe. Ja tämä nyt sitten on oikea pipo.  Ja pipon päälle on vedetty kukkanen.  Enkä voinut vastustaa sitä. Pakko oli ostaa, hinta 50 senttiä. Ja kaiken lisäksi pipo löytyi Chiang Main Night Basaarista.  Joten oli vähän pitkä ostosmatka.

Tämän viikon valokuvatorstain haasteen aiheena on DRAAMA.

Mökkirannan dramatiikkaa on jo muutaman kesän ajan tarjonnut sinisorsa nimeltä Heluna. Heluna on yksinhuoltaja ja hänellä oli toissakesänä lapsi nimeltä Oskari. Heluna viihtyi yksin, ei kaivannut muiden sorsien seura.Liekö saanut niiltä turpiinsa värivirheensä vuoksi.

Niin kauan oli kaikki hyvin, kunnes joku ulkopuolinen sorsa sattui lähitienoille. Silloin siivet ryskyivät ja vesi pärskyi. Heluna otti välittömästi luulot pois ulkopuolisilta, jahtasi niitä kunnes ne olivat riittävän kaukana.

Oskari ja Heluna

Vieras saa äkkilähdön

Aihe on HELMIKUU ON HELMI.

Ja todella: helmikuu on otollinen helmienkasvatuskuukausi! Järven jäällä niitä kasvaa - helppo olisi poimia!

Valokuvatorstain haastesivu löytyy tästä linkistä.

Tämänkertaisena haasteena on "moni"

Ja tässä sitten onkin  monipuolinen valikoima päivänvarjoja, aurinkoiseen säähän, pilviseen säähän, väri sään mukaan.

Tämän viikon aiheena on PLANEETTA. 

Uusikuu ja Venus olivat näyttävästi esillä vuoden -08 viimeisenä iltana.  Pilvipeite repesi sen verran, että iltaruskokin pääsi mukaan kuvaan.

Haasteenamme on tällä kertaa katkelma Marjo Niemen romaanista Miten niin valo (Otava 2008).

"Lähellä oleviin ihmisiin on joskus pitkä matka muiden kautta. Ihminen haluaa apua, että joku näkisi piilotetun, tiedostamattoman, syvimmän. Lähellä näkö häviää, korvat muurautuvat umpeen. Mutta ettei aina tarvitsisi rakkaimmalle vääntää kaapelista, puhua kielillä, jokaisella, maalata talon seinään, leipoa leipään, kutoa sukkaan, piilottaa pakettiin, kun jokin olisi joskus helppoa, vaivatonta, kun yhteys olisi luotu lumesta kaikkina vuodenaikoina, lehdet haravoitu, kun saisi yhteyden joka olisi aina auki. Eikä saa. Ja pitäisi. Ja siinä sitten ihmiset lähekkäin, valovuosien päässä ja jokaiseen sattuu." (ss. 107-108)

VALO

Tämän viikon haasteaiheena on LASI

Sirri, Lintu sininen, heijastelee kaksin kerroin maisemaa

                  

Tämän viikon valokuvatorstain aiheena on alla oleva lainaus:

"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
     Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"

(Dennis Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)

Niin, entä jos eläisimme piiiitkään? Kävisikö niin, että perikunnan perikunta ripustaisi meidät kuin trilobiitin keittiön seinälle?

© Elvis

Valokuvatorstaina tämän viikon inspiksenä on Keltainen kuu -blogin Elviksen ottama pitkospuuvalokuva, jonka nimi on Silta nykyaikaan. 

Tämä silta vie - niin minne? Onko se synkkä, pimeä tulevaisuus vai näkyykö valoa tunnelin päässä? Sitä emme tiedä!

(Teufelbrücke, Alpit)

Valokuvatorstain  inspiksenä on vajaa säepari Joona Kivirinnan runosta 'Paluu', joka löytyy kirjailijan esikoisrunokokoelmasta Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet (Tammi 2008, s. 54):

Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta...

Minä mitään pullaa syöny ----
Älkää katsoko minua tuolla tavalla! Itse olette pullanne
kadottaneet jonnekin!