Tällä kertaa aiheena on määrämuoto. Mitä se nyt sitten tarkoittaakaan .

Tässä kuvassa on  -  öh, tuota -  tissikuusi

Viikon aiheena on  ENNEN  -  JÄLKEEN

Tallessa ovat vielä vanhat vinyylilevyt. Niiden kansivkuvat ovat kauniita ja komeita.Toista se on nykyään noiden CD-levyjen kanssa!

Aiheena on tällä kertaa Autio

Tämä maisema lienee niitä kaikkein karuimpia ja autioimpia koko Suomessa. Vain kiviä, kiviä, rakkaa, jäkäliä ja lohkareita. Ei edes puita, jotka huojuisivat tuulessa ja antaisivat edes hiukan elämää tähän maiemaan.

Tällä kertaa on vuorossa numero 12. Innostuin tutkimaan, miten monella eri tavalla numero 12 on meidän huushollin erilaisissa kelloissa esitetty. Roomalainen numerointi näyttää olevan yleisin tyyli kelloissa. Yhdessä kellossa on numeron 12 tilalla vain 4 pistettä. Tässä on lahjakelloja,vanhoja kelloja, itse tehtyjä kelloja; herätyskellon, mikron ja munakellon  numero 12

Tästä matkoilta ostamastani pikkukellosta tykkään oikeastaan eniten. Sen lystikäs vanhahtava heiluri miellyttää.

Tämän viikon haastesana on saapuminen

Ja tätä saapumista on odotettu! Ihanaa, jihuu, vihdoinkin! KEVÄT!!!!

Hiljaisen viikon haasteena on VIOLETTI

"Violetti kytketään viisauteen, mutta myös mystiseen ja maagiseen." (coloria.net)

Kärhöjen valikoimissa on paljon erilaisia violettiin vivantavia lajikkeita. On sinisempiä ja on punaisempia. Tässä ensin President sitten Vostok ja Warsawskaja Nike.

Mitä taas opimme: vanhoja tavaroita ei kannata heittää pois. Ties vaikka niitä tarvittaisiin yykaakoo-numerohasteessa. Kuten nyt esmes. numeroa 44

Valokuvatorstain haaste on kysymyksen muodossa: Mikä tämä on? 

Oikein kovasti toivon, että joku keksii tälle esineelle oikean käytön. Sitä ovat kymmenet jo arvuutelleet eikä oikeaan osuvaa ehdotusta ole vielä löytynyt. Kirpputoriostos vuosien takaa, myyjäkään ei tiennyt mikä tämä on. Esine on ruostunutta rautataosta ja mittaa sillä on 15 cm!

Ehdotuksia kehiin!

Huhtikuun kukkaväri on kevääseen ehdottomati kuuluva                        
            
Kaikki eivät välttämättä siedä keltaista väriä pihassaan onhan sitä väillä melkeinpä liikaa.
Narsisseista poimin tämän pienen ja pirtsakan pikkunarsissin.Se leviää aika voimakkaasti mutta pysyy pienellä alueella ellei sen sipuleita jaeta.


Keltavuokko on eteläisen Suomen lehtojen ihanuus. Se pärjää kuitenkin myös Keski-Suomessa


Värisauramo, Arnica montana.  Erittäin hyvin leviävä. Jos pihassa on kuiva ja karu aurinkoinen paikka, niin värisauramo on sinne omiaan.


Lilium Aelita. Tavattoman kaunis ruskeatäpäinen liljahybridi. Kukkii yltäkylläisesti elokuulta lähes pakkasiin asti ja tekee itusilmuja, joista sitä voi helposti lisätä. Menestyy tavallisessa puutarhamaassa hyvin eikä ole vaatelias.


Auringontähti, Telekia. Roteva ja isokokoinen loppukesän kukkija. Perhoskasvi.


Isohirvenjuuri, Inula helenium. Toinen isokokoinen loppukesän kukkija. Vetää kuin mesibaari perhosia puoleensa.  Sitä ei juurikaan pääse kuvaamaan ilman, että joku pörrääjä on sen kukassa kiinni.


Kärhöjen joukossa ei ole kovinkaan monta keltakukkaista.  Tässä ensin kiinankärhö, Clematis tangutica.


Sitten Love Child:



Keltakurjenmiekka, Iris pseudacorus. Luonnonkasvi puutarhassa.


Tarha-alpi, Lysimachia punctata.  Jämäkkä, isohko, nopeasti leviävä ja minusta jotenkin persoonaton.


Pari keltaista ruusukaunotarta.   Maija Hesperia, niin sanottu löytöruusu Helsingin Hesperinapuistosta. Aivan ihastuttava. Kukat yksinkertaiset, heleänkeltaiset. Kukinta heinäkuussa. Pärjää Keski-Suomessa.



Raahen harisoninruusu, Harison's Yellow.  Yltäkylläisen rehevä ja runsas kukinta, tosin melko lyhyen aikaa kestävä.  Pärjää samoin Keski-Suomessa.


Helokki, Oenothera.


Tällä ei ole vielä suomenkielistä nimeä, olkoon vaikka olympiakuisma. Hyperisum olympicum.  Hyvin matala ja maanmyötäinen, kuivan paikan kasvi. Kukat kokoonsa nähden todella näyttävät.


Revonpapu, Thermopsis montana. Jotkut sanovat, että leviää vaarallisen voimakkaasti.Meillä sitä päin vastoin joudutaan pitämään silmällä, ettei häviä kokonaan!


Maksaruoho, Sedunm acre, tuttu pieni kalliokasvi.


Tätä olen pitänyt metsäunikkona, mutta luultavasti se onkin luostariunikko.


Luulen, että tämä on ukontulikukan ja tummantulikukan risteytymä. Siinä on molempien piirteitä.


Lopuksi vielä kielokki.Uvularia grandiflora.  Hyvin viehättävä varjon kasvi, jolla on hailakan vaaleat kukat.

Lauantain numerohaasteena on numero 11

Joitakin vjoisia sitten kävin thainkielen alkeiskurssilla. Lukusanoista numero 11 taisi olla yksi niitä helpoimmin piirrettäviä "koukeroita"

Haastesanana tällä viikolla on, ah niin arkinen mutta kovin tärkeä: KEITTIÖ.

" Keittiö on kodin sydän. Siellä keitetään, paistetaan ja leivotaan, säilötään, syödään. Ja siinä ohessa ajatellaan omia ajatuksia, vaihdetaan päivän kuulumiset perheenjäsenten kanssa, opetetaan kokkaamista lapsille tai viimeistellään yllätysateria rakkaalle. Keittiössä heräillään, keittiössä suunnitellaan tulevaa päivää - ja taas illalla sammutetaan valot tai kynttilä, kun viimeinenkin janohuikka on sammutettu"

Tässä kuvassa on hill tribe -heimon keittiö Thaimaan vuoristossa. Ei sähköä, kaasua, televisiota eikä kännykkäkenttää.  Puulattailla kasa hiekkaa, jossa pidettiin nuotiota ja keitettiin ruoka. Koko perhe asusti samaa yhtä huonetilaa kotieläimineen (koiria ja kanoja)

"Päivän menu" papuja, bambunversoja, jotain kalaa, vuoristoriisiä, chiliä. Pöytiä ei käytetä , vaan kaikki istuvat lattialla.